keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Työmenetelmien perusteet terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä




Tämän kevään aikana me Risk!-tiimin opiskelijat saimme suunnittelu- ja ohjausvastuun Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen- opintojakson dialogitreeneissä. Meidän kolmen hengen pientiimin vastuuaiheena oli työmenetelmien perusteet. Syventääksemme osaamistamme treenien aiheesta perehdyimme myös aihetta käsittelevään kirjallisuuteen.
 
Muut Risk!-tiimiläiset saivat valmistautumistehtävänä tutustua käsitteisiin työmenetelmä ja toimintamalli. Lisäksi tehtävänä oli lukea voimavaralähtöisyydestä, video-ohjauksesta ja dialogista, joihin myöhemmin dialogitreeneissä syvennyimme huolellisemmin. Dialogitreenien aikana kuulimme mielenkiintoisia esittelyitä elämäntapamuutoksen tehneistä henkilöistä, joita löytyi niin julkkiksista, tiimiläisten läheisistä kuin omista tiimiläisistämmekin.

Ensimmäisenä esittelyssä kirja nimeltään Terveyden edistäminen - Uudistuvat työmenetelmät (2002), joka toimii hyvänä oppikirjana niin ammattikorkeakouluissa kuin myös käytännössä toimiville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Kirja auttaa ymmärtämään erilaisten työmenetelmien historiaa, sisältöä ja tarkoitusta erilaisissa tilanteissa. Terveyden edistäminen on nykyajan trendi, jonka juuret ovat lähtöisin 1920-luvulta terveyssisarten toiminnan alkamisessa. Heidän tehtävänään olivat sairauksien ehkäisy, ohjaus ja opetus kotikäynneillä. Nykyään puhutaan enemmän terveyden edistämisen näkökulmasta sekä voimavaralähtöisestä ja ratkaisukeskeisestä työmenetelmästä, jotka perustuvat asiakkaan jäljellä olevien voimavarojen nostamiseen ja hyödyntämiseen sairauden hoidossa.

Dialogitreeneissä esiintyneet työmenetelmät voimavaralähtöisyys, dialogi (terveyskeskustelu) ja videovälitteinen ohjaus käsitellään perusteellisesti kyseisessä kirjassa. Kirja sai meidät pohtimaan työmenetelmien yhteyksiä, sillä esimerkiksi urheilussa käytetään videointia, jossa urheilija tallentaa oman urheilusuorituksensa. Tallennetun videon pohjalta urheilija ja valmentaja voivat myöhemmin käydä dialogia suorituksesta. On video-ohjausta ja video-ohjausta. Toisin sanoen ohjaus voi tapahtua tallennetun videokuvan perusteella kasvotusten jälkikäteen tai terveyskeskustelu / konsultointi voi tapahtua videokuvan välityksellä reaaliajassa. 



Työmenetelmä on menetelmä, jolla työ tehdään, eli tapa toimia. Toimintamalli tarkoittaa toiminnan organisointia ja työjaon tapaa. Ammattilaisten on kehitettävä työmenetelmiä asiakaslähtöisyyden periaatetta kunnioittaen asiakkaalle, aikakaudelle ja työympäristölle suotuisiksi. Ammattilaisen tiedon ajantasaisuutta on myös korostettava, jotta palvelun laatu on paras mahdollinen.

Toinen aihepiiriä käsittelevä, tutustumisen arvoinen kirja on Vuorovaikutuksellinen tukeminen (2008). Kirja sopii erinomaisesti sosiaali- ja terveysalan opetukseen eri koulutusasteilla, mutta myös kaikille muille vuorovaikutustyötä tekeville, joita kiinnostaa ihmisen kasvun, terveyden, elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen. Kirjassa käsitellään vuorovaikutuksen muotoja monipuolisesti huomioiden mm. kiintymyssuhdemallit, transferenssitunteet sekä työntekijän oma reflektointikyky ja tunneäly. Kirjaa lukiessa tutuksi tulevat myös ratkaisu- ja voimavarakeskeinen näkökulma, ryhmän ohjaaminen ja erilaiset toiminnalliset menetelmät, kuten musiikin, kuvan, kehon, kirjallisuuden ja draaman käyttö asiakastyössä. Kirjan ydinsanoma onkin, että “Vuorovaikutus on tärkeä ammattipätevyyden alue, jota voi harjoitella ja oppia”.



Kolmas kirja aihepiiriin liittyen oli Taking up One's Worries - A Handbook on Early Dialogues (2009). Kirja on erinomainen sosiaali- ja terveysalan kurssikirja, joka on käsikirja aikaisen välittämisen malliin erityisesti niille, jotka työskentelevät lasten ja nuorten parissa. Käsikirja neuvoo perusteellisesti ja käytännönläheisesti, kuinka aikaisen välittämisen malli toimii ja kuinka mallia toteuttava voi tehdä havaintoja asiakkaastaan. Teoriatasolla kirja antaa avainpointteja huolen eri osa-alueista, ennakoinnista, voimavarojen tunnistamisesta, tuen ja kontrollin yhdistämisen hyödyistä sekä palautteen tärkeydestä. Lisäksi kirjassa neuvotaan myös jatkamaan yhteistyötä aikaisen välittämisen jälkeen sekä hyödyntämään verkkoa ja video-ohjausta sekä video-keskusteluita. Käytännön tasolle käsikirja menee erilaisten esimerkkilomakkeiden, -keskusteluiden sekä -tulosten avulla, jotka kuvaavat oivallisesti aikaisen välittämisen mallia käytännössä.



Sini, Hannele & Otteliina

Lisätietoja:

Eriksson, E., Arnkil T E. 2009. Taking up One's Worries - A Handbook on Early Dialogues. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Jyväskylä

Pietilä, A-M. Hakulinen, T. Hirvonen, E. Koponen, P. Salminen, E-M. Sirola, K. 2002. Terveyden edistäminen. Uudistuvat työmenetelmät. WSOY: Helsinki.

Vilén, M., Leppämäki, P., Ekström, L. 2008. Vuorovaikutuksellinen tukeminen. 3. painos. WSOY Oppimateriaalit: Helsinki.

Kuvien lähde: pixabay.com




keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Legendaa kuulemaan lähes legendojen kera

Vaikka meillä jokaisella taitaa jo kevättä olla hieman rinnassa, siirrämme katseet ja muistot hetkeksi takaisin helmikuun kirpeisiin pakkaspäiviin. Tuo kirpeä pakkaspäivä kuulosti tähän vain niin hienolta ja sopivalta, että siksi niin kirjoitin, todellisuudessa taisi lämpötilat keikkua nollan paikkeilla.

Sää ei ollut kuitenkaan se asia, mistä kirjoittamaan lähdin, vaikka hyvä puheenaihe sekin. Halusin lähteä kertomaan niistä hetkistä, mitä tapahtui perjantaina 13.2.2015. Perjantai 13. päivä, kuulostaa pahalta, mutta nyt mennään ihan ääripäähän.
Tuo päivä kiteytti paljon työtä, jota olimme koko syksyn ja alkuvuoden yhdessä projektityöryhmänä tehneet. Allekirjoittaneella saattoi jopa pieni kimmeltävä ainesosa hiipiä silmäkulmaan, mutta se ei taida kenellekään olla uutta, että tätä neitiä joku joskus itkettää.

Syksyllä aloitimme yhtenä projektityöryhmänä työskentelyn, johon kuuluu lisäkseni seitsemän Upeaa naista!!! Huutomerkkejä voisi laittaa vielä rutkasti enemmän. Projektiopintoihin annettiin hyvin vapaat kädet ja saimme alkaa ideoimaan ja kehittelemään omia suunnitelmiamme juuri niin pitkälle, kuin itse halusimme. Ryhmämme vahvaksi teemaksi nousi lyhyesti kuvattuna ajatus siitä, että me halusimme tarjota "jotakin elämyksellistä jollekin sellaiselle, joka ei yleensä saa mitään". Tämä lause kantoi meitä vahvasti ryhmänä läpi syksyn ja ihan tänne kevään viimeisille metreille saakka. Voisin kirjoittaa projektin muotoutumisesta, siinä tapahtuneista käänteistä, turhautumisesta ja epätoivosta vaikka kokonaisen kirjan, mutta jätetään se nyt toiseen kertaan.

Lopulta, kummiyrityksemme OP Keski-Suomen yhteistyöllä ja avulla saavutimme ryhmänä sen, mitä halusimme. Pääsimme lahjoittamaan Keski-Suomen Näkövammaiset Ry:lle konserttilippuja Jyväskylän Sinfoniaan 9.5.2015. Tuolloin Jyväskylän Paviljongilla yhdessä Jyväskylän Sinfonian kanssa esiintyy upeaakin upeampi Vesa-Matti Loiri. Me opiskelijat lähdemme nauttimaan suomalaisesta äänestä kymmenen näkövammaisen kanssa ja avustamme heitä tarvittaessa.




Ja voi kyllä, kyllähän se hymyilytti. Elämyksen lahjoitus tapahtui Keski-Suomen Näkövammaiset Ry:n tiloissa, lämmin kiitos heille siitä (ja hyvistä muffinseista). En osannut itsekään ajatella, miten paljon työtä tällaisen lahjoituksen tekeminen taustalleen vaatii. Siitä työmäärästä annan kyllä syvimmän kumarruksen, minkä selkäni suinkin taipuu, projektityöryhmälleni. Jos yksin olisin näitä kaikkia asioita hoitanut, olisin heittänyt hanskat tiskiin jo aikoja sitten.






 Kyllä se vain taas täytyy todeta, että ryhmätyöskentelyssä on aivan uskomattomia voimavaroja. Olen äärimmäisen onnellinen, että jo muutamien viikkojen päästä pääsemme yhtenä projektityöryhmänä avustamaan näitä upeita ihmisiä Loiri- Legenda lavalla konserttiin. Tämä lahjoitus, jonka Keski-Suomen Näkövammaiset Ry:lle yhdessä OP Keski-Suomen kanssa teimme, oli heille valtavan suuri asia. Olemme projektityöryhmänä siis saavuttaneet nyt sen, mitä lähdimme syksyllä tavoittelemaan: Elämys ryhmälle, joka usein jää suurelta yleisöltä huomiotta.

Vaikka vasta ensimmäisen vuoden opiskelijoita olemmekin, niin silti itselläni on vahva usko tai oikeastaan luotto siihen, että meistä kaikista tulee aivan huikeita ammattilaisia sosiaali- ja terveysalalle. Ammattilaisia, jotka oikeasti uskovat siihen, mitä ovat tekemässä.

Tähän loppuun laittaisin kiteytyksenä sellaisen hienon hauisemojin, jos voisin.

Maiju




keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Meidän mahottoman hieno projekti!

Vaikka aikaa on ehtinyt vierähtää, niin näin raportoinnin yhteydessä on hyvä palailla ajassa taaksepäin ja esitellä Risk!:n projekti 1/3.

Teemanahan oli työystävänpäivä Keski-Suomen Osuuspankille ja päivään sopivasti varsinainen toiminta tapahtuikin 14.2. Laajavuoren rantasaunan jäällä. Keli suosi vaikka aiemmin viikolla saatiinkin jännittää onko meillä lunta saatika jäätä, minkä päälle koko projekti oli rakennettu. Kaikki kuitenkin tuntui alkavan ihan niin kuin oltiin suunniteltukin.

Päivä alkoi aamulla rastien pystyttämisellä ja paikkojen hienosäädöllä, josta siirryttiin jakamaan sydämellisiä viestejä Osuuspankin väelle. Notkuvien tarjoilupöytien äärellä oli mukava kuunnella puheita ja siitä hyvä jatkaa päivää koko poppoon voimin rasteja kohti.













Rasteilla oli tarkoituksena tuoda erilaista liikkumista toimistossa työskenteleville ja unohtaa perinteinen keppijumppa. Mahtavan projektitiimin kanssa valitsimme lukuisista vaihtoehdoista lopulta norsupallon, pulkkaviestin, kaakaohetken (mikä ystävänpäivä se olisi ilman suklaata?!) sekä toisen projektiryhmän järjestämän aistikävelyn.

Lammikon jäällä raikui nauru, kannustushuudot ja hyvän mielen pystyi aistimaan kaikkien, niin osallistujien kuin järjestäjienkin kasvoilta. Vaikka rastien kierto ja aikataulu olikin yhdessä vaiheessa ongelmissa, ei sekään estänyt onnistumista ja riemua.

Projektin toteutuksesta saadaan kiittää Keski-Suomen Osuuspankkia, joka antoi mahdollisuuden kokeilla tätä tapahtumaa. Projektihan oli osa meidän opiskeluamme ja sen toteutus tehtiin tiimissä. Itse en olisi voinut paremman tiimin projektipäällikkö olla, sillä vaikka välillä meinasi stressi ja väsymys saada vallan, saivat ihan mahtavat projektilaiset aina nauramaan ja nauttimaan joka hetkestä! Joten ihan älyn iso kiitos parhaimmalle projektipoppoolle Katri, Emilia, Janne, Aksu, Linnea ja Viivi, jotka teitte tästäkin projektista onnistuneen! <3


Petra kiittää ja kuittaa