keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Työmenetelmien perusteet terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä




Tämän kevään aikana me Risk!-tiimin opiskelijat saimme suunnittelu- ja ohjausvastuun Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen- opintojakson dialogitreeneissä. Meidän kolmen hengen pientiimin vastuuaiheena oli työmenetelmien perusteet. Syventääksemme osaamistamme treenien aiheesta perehdyimme myös aihetta käsittelevään kirjallisuuteen.
 
Muut Risk!-tiimiläiset saivat valmistautumistehtävänä tutustua käsitteisiin työmenetelmä ja toimintamalli. Lisäksi tehtävänä oli lukea voimavaralähtöisyydestä, video-ohjauksesta ja dialogista, joihin myöhemmin dialogitreeneissä syvennyimme huolellisemmin. Dialogitreenien aikana kuulimme mielenkiintoisia esittelyitä elämäntapamuutoksen tehneistä henkilöistä, joita löytyi niin julkkiksista, tiimiläisten läheisistä kuin omista tiimiläisistämmekin.

Ensimmäisenä esittelyssä kirja nimeltään Terveyden edistäminen - Uudistuvat työmenetelmät (2002), joka toimii hyvänä oppikirjana niin ammattikorkeakouluissa kuin myös käytännössä toimiville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Kirja auttaa ymmärtämään erilaisten työmenetelmien historiaa, sisältöä ja tarkoitusta erilaisissa tilanteissa. Terveyden edistäminen on nykyajan trendi, jonka juuret ovat lähtöisin 1920-luvulta terveyssisarten toiminnan alkamisessa. Heidän tehtävänään olivat sairauksien ehkäisy, ohjaus ja opetus kotikäynneillä. Nykyään puhutaan enemmän terveyden edistämisen näkökulmasta sekä voimavaralähtöisestä ja ratkaisukeskeisestä työmenetelmästä, jotka perustuvat asiakkaan jäljellä olevien voimavarojen nostamiseen ja hyödyntämiseen sairauden hoidossa.

Dialogitreeneissä esiintyneet työmenetelmät voimavaralähtöisyys, dialogi (terveyskeskustelu) ja videovälitteinen ohjaus käsitellään perusteellisesti kyseisessä kirjassa. Kirja sai meidät pohtimaan työmenetelmien yhteyksiä, sillä esimerkiksi urheilussa käytetään videointia, jossa urheilija tallentaa oman urheilusuorituksensa. Tallennetun videon pohjalta urheilija ja valmentaja voivat myöhemmin käydä dialogia suorituksesta. On video-ohjausta ja video-ohjausta. Toisin sanoen ohjaus voi tapahtua tallennetun videokuvan perusteella kasvotusten jälkikäteen tai terveyskeskustelu / konsultointi voi tapahtua videokuvan välityksellä reaaliajassa. 



Työmenetelmä on menetelmä, jolla työ tehdään, eli tapa toimia. Toimintamalli tarkoittaa toiminnan organisointia ja työjaon tapaa. Ammattilaisten on kehitettävä työmenetelmiä asiakaslähtöisyyden periaatetta kunnioittaen asiakkaalle, aikakaudelle ja työympäristölle suotuisiksi. Ammattilaisen tiedon ajantasaisuutta on myös korostettava, jotta palvelun laatu on paras mahdollinen.

Toinen aihepiiriä käsittelevä, tutustumisen arvoinen kirja on Vuorovaikutuksellinen tukeminen (2008). Kirja sopii erinomaisesti sosiaali- ja terveysalan opetukseen eri koulutusasteilla, mutta myös kaikille muille vuorovaikutustyötä tekeville, joita kiinnostaa ihmisen kasvun, terveyden, elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen. Kirjassa käsitellään vuorovaikutuksen muotoja monipuolisesti huomioiden mm. kiintymyssuhdemallit, transferenssitunteet sekä työntekijän oma reflektointikyky ja tunneäly. Kirjaa lukiessa tutuksi tulevat myös ratkaisu- ja voimavarakeskeinen näkökulma, ryhmän ohjaaminen ja erilaiset toiminnalliset menetelmät, kuten musiikin, kuvan, kehon, kirjallisuuden ja draaman käyttö asiakastyössä. Kirjan ydinsanoma onkin, että “Vuorovaikutus on tärkeä ammattipätevyyden alue, jota voi harjoitella ja oppia”.



Kolmas kirja aihepiiriin liittyen oli Taking up One's Worries - A Handbook on Early Dialogues (2009). Kirja on erinomainen sosiaali- ja terveysalan kurssikirja, joka on käsikirja aikaisen välittämisen malliin erityisesti niille, jotka työskentelevät lasten ja nuorten parissa. Käsikirja neuvoo perusteellisesti ja käytännönläheisesti, kuinka aikaisen välittämisen malli toimii ja kuinka mallia toteuttava voi tehdä havaintoja asiakkaastaan. Teoriatasolla kirja antaa avainpointteja huolen eri osa-alueista, ennakoinnista, voimavarojen tunnistamisesta, tuen ja kontrollin yhdistämisen hyödyistä sekä palautteen tärkeydestä. Lisäksi kirjassa neuvotaan myös jatkamaan yhteistyötä aikaisen välittämisen jälkeen sekä hyödyntämään verkkoa ja video-ohjausta sekä video-keskusteluita. Käytännön tasolle käsikirja menee erilaisten esimerkkilomakkeiden, -keskusteluiden sekä -tulosten avulla, jotka kuvaavat oivallisesti aikaisen välittämisen mallia käytännössä.



Sini, Hannele & Otteliina

Lisätietoja:

Eriksson, E., Arnkil T E. 2009. Taking up One's Worries - A Handbook on Early Dialogues. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Jyväskylä

Pietilä, A-M. Hakulinen, T. Hirvonen, E. Koponen, P. Salminen, E-M. Sirola, K. 2002. Terveyden edistäminen. Uudistuvat työmenetelmät. WSOY: Helsinki.

Vilén, M., Leppämäki, P., Ekström, L. 2008. Vuorovaikutuksellinen tukeminen. 3. painos. WSOY Oppimateriaalit: Helsinki.

Kuvien lähde: pixabay.com




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti