RISK!

ÄN-YY-TEE-NYT!

8.4. treenien vetovastuussa me; Jaana, Petra ja Aksu. Tällä kertaa treeniemme aiheena oli Terveyttä edistävä fyysinen aktiivisuus hienosti sanottuna ja kansan kielellä se voisi olla ihan vain liikunta. Kaikki tietävät liikuntaa olevan monenlaista ja kaikki muodot eivät vain sovi kaikille. Liikunnan monimuotoisuuden voikin todeta jo pelkästään meidän kirjavalinnoistamme. Liikunta on leikkiä samalla kun se on myös terapiaa! Valitsimme kirjat luettavaksi, jotka tukevat aiheitta, tässä niistä pari!

Jaana aloitti hienosti meidän tiimin aamun:

Alustin osuuttani kannustamalla tiimiläisiä miettimään, mitä he ajattelisivat tilanteesta, jossa voisivat olla kuka tahansa, tuntea mitä tahansa ja käyttää kehoaa, instrumenttiaan, miten vain tahtoisivat. Tämä kaikkihan on mahdollista liikuntaleikkien avulla. Ilokseni tiimiläiset tarttuivat täysillä haasteeseeni lähteä kulkemaan koulumme käytäville juuri heille sopivalla tavalla; itseään kehon kielellä ja liikkeen avulla sanattomasti ilmaisten. Koska moni innostui liikuntaleikeistä enemmänkin, esittelen nyt tässä Huberta Wiertseman kirjoittaman Liikuntaleikkikirjan, joka on julkaistu Editan toimesta Helsingissä vuonna 1997.

Kirja kannustaa ajattelemaan, että liike on elämää; se mahdollistaa kohtaamisen ja yhteyden itseen, muihin ja ympäristöön. Ihmisen tapa liikkua paljastaa myös jotakin hänen sisimmästään, ja se ilmentää hänen uskomuksiaan ja kiinnostuksensa kohteita. Oivaltavaa onkin ajatella, että ihmisen vartalo on hänen instrumenttinsa ja ilmaisukeinonsa. (Wiertsema 1997, 6 & 10).

Liikuntaleikkikirjan leikit on valittu siten, että niitä voi leikkiä vähäiselläkin kokemuksella, ja ne kehittävät leikkijöiden luonnetta, luovuutta ja yhteistyötaitoja. Leikeillä ei ole yläikärajaa, ja ne on suunnattu kaikille leikin arvoon uskoville ja liikkeestä nauttiville. 

Kirja on kaksiosainen; ensimmäisessä osassa on ohjeita liikuntaleikeistä. Siinä käsitellään liikkeen ja leikin suhdetta ja eri päämääriä, joita näiden leikkien avulla voidaan saavuttaa. Niitä voivat olla vaikkapa havainnointi- tai liikuntakyvyn kehittäminen, sekä itseluottamuksen ja uskalluksen lisääntyminen. Osan lopussa on käytännön tietoja leikeistä. Siinä neuvotaan monipuolisen valikoiman koostamisessa, leikkien selittämisessä ja ohjaamisessa. Myös leikkijöiden motivoimista käsitellään yksityiskohtaisesti niin, että leikki saadaan sujumaan kitkatta. Leikkimielinen asenne auttaa ohjaajaa oivaltamaan kunkin leikin mahdollisuudet. (Wiertsema 1997, 6).

Toisessa osassa käsitellään itse leikkejä, ja ne jakautuvat kymmeneen ryhmään, joita ovat hippaleikit, keskittymisleikit, kätkemis- ja arvausleikit, reaktioleikit, esittelyleikit, yhteistoimintaleikit, luottamusleikit, ilmaisuleikit, leikit joissa tarvitaan rekvisiittaa, sekä musiikki- ja liikuntaleikit. Kunkin ryhmän alussa käsitellään leikkien tyypillisiä piirteitä ja vaikutuksia. Tästä esimerkkinä voisi olla vaikkapa kirjan sivulla 89 esitelty Kapea silta –niminen leikki, jossa leikkijät oppivat näppäryyttä ja yhteistyötaitoja, vaikka leikki saattaa aluksi kuulostaakin kilpailulta. (Wiertsema 1997).

Leikeissä leikkiminen luo kuvitteellisen tilanteen, jossa mielikuvitukselle annetaan vapaat ohjat ja niissä voi ottaa riskejä. Onkin hienoa huomata, että leikeissä ikuinen elämä on aina mahdollista ja sitä saa myös käyttää. Tällainen leikin ja mielikuvituksen vietäväksi antautuminen vapauttaa ihmisestä uusia voimavaroja, ja leikkijän sanotaan oivaltavan uusia asioita, ja saavan itseluottamusta ja uutta voimaa. Näin latautuneena leikkijä selviytyy paremmin arjen todellisuudesta. Tässä ajatuksen, tunteen ja toiminnan suorassa yhdistämisessä onkin leikin koko arvo ja viehätys. (Wiertsema 1997,10-11).

Kannustan jokaista heittäytymään hetkeksi leikin maailmaan, ja muistamaan, ettei liikuntaleikeille ole yläikärajaa. Koska leikissä kumpuaa helposti esiin uusi asenne, ja epätavallisten ratkaisujen etsiminen ja luovuuden lisääntyminen, kuten Wiertsema (1997,10-12) kirjoittaa, voi liikuntaleikkejä kokeilla jopa työpaikkojen taukotiloissa uusia ideoita ja ratkaisuja pohdittaessa. Kokeile, iloitse ja onnistu vaikkapa liikkumalla hetken niin kuin kuvittelisit lempi sarjakuvahahmosi liikkuvan, jos hän tupsahtaisi sinun luomaasi maailmaan juuri nyt!

Petra vastasi liikunnan käypä hoito suositusten käsittelystä:

Käypä hoito suositukset ovat tarkoitettu lähinnä terveydenhoidon ammattilaisille hoidon tueksi ja ns. ohjenuoraksi. Haluaisin kuitenkin ihmisten, niin alan ammattilaisten kuin ”tavallisten tallaajienkin” ymmärtävän, että kaikki liikunta mistä nauttii ja mikä tuntuu hyvältä, tekee myös hyvää! Liikunnan mahdollisuudet ovat laajat sekä monipuoliset ja jokaiselle löytyy varmasti oma tapa toteuttaa liikuntapiirakkaa ja muita suosituksia. Toiset nauttivat hyötyliikunnasta ja toiselle taas sopii maratooni. Aivan kuten toiset ovat yksilöurheilijoita ja toiset joukkuepelaajia.

Kirjakseni valitsin Sanna Mattila-Rautiaisen toimittaman kokoelmateoksen Ratsastusterapia (2011). Valitsin tämän kirjan, koska ratsastus on lähellä sydäntäni ja se on myös lempi liikuntamuotoni. Tulevaisuuden terapeuttina halusin myös laajentaa omaa käsitystäni kyseisestä lajista ja ymmärtää sen monikäyttöisyyden. Ratsastus ei ole vain hevosen selässä kulkemista vaan paljon paljon enemmän! Ratsastusterapia ei käsitä vain ratsastusta vaan kaikkea siinä ympärillä tapahtuvaa harjaamisesta karsinoiden putsaukseen.

Kirja on koottu eri terveydenalan ammattilaisten kirjoituksista, jotka kuvaavat ratsastusterapian käyttöä ja vaikutuksia erilaisissa tilanteissa ja eri asiakkailla. Kirja saattaa tuntua aluksi sekavalta ja polveilevalta, mutta paikan päällä tutustuttuani ratsastusterapiaan aloin ymmärtää kirjan tekstiä aivan uudella tavalla.

Ratsastusterapiassa hevosen liike ja sen kehon tuottama lämpö ovat suuressa roolissa terapiatilanteessa. Terapian tarkoituksena onkin saada hevosen liikkeen kautta asiakkaan kehoon kävelyn kaltaista liikettä sekä vahvistaa ja rentouttaa lihaksia eri harjoitteilla. Terapian tavoitteista riippuen voi oleellinen osa hoitoa olla hevosen hoitaminen ja siihen liittyvät tehtävät. Hevonen onkin terapiassa niin hoidon kohde kuin hoitajakin. (Ratsastusterapia 2011)

Kyseinen kirja on ainoita suomenkielisiä julkaisuja aiheesta. Se kuvaa kattavasti eritellen erilaisten vammojen hyödyn terapiasta ja antaa uutta näkökulmaa terapeuttina toimimiseen. Se myös havainnollistaa hyvin että paikka ei ole rajoite vaan mahdollisuus!

Toivotamme kaikille liikunnallista kesää! Muistakaa ettei liikunnan tarvitse aina olla vakaavaa kilpailua vaan kokeilkaa myös heittäytyä leikkien maailmaan ja irtautua arjesta ja ennen kaikkea nauttikaa!

Lähteet:

Wiertsema H. 1997. Liikuntaleikkikirja. Helsinki: Edita.

Ratsastusterapia. 2011. Toim. Sanna Mattila-Rautiainen. Juva: Bookwell Oy.