Risk!-
tiimin ravitsemusaiheiset treenit alkoivat aamupalalla. Kukin reipas
riskiläinen toi mukanaan naposteltavaa nyyttäreihin. Ennakkotehtävän mukaan
opiskelijan tuli myös tehdä taustatyötä valitsemastaan ruuasta ja kyetä perustelemaan
sen kuuluvuus osana ihmisen monipuolista ja terveellistä ruokavaliota.
Risk!:n
aamupalapöytä oli sangen kirjava, sisältäen erilaisia hedelmiä, vihanneksia ja
terveellisiä naposteluherkkuja. Tutuksi
tulivat mm. avokadon, omenan, basilikan, erilaisten pähkinöiden ja kuivattujen
hedelmien terveyshyödyt, ja uusia ideoita ja reseptejäkin vaihdeltiin
aamupalahetken lomassa. Tiesitkö sinä, että maukkaan ja terveellisen
piirakkapohjan voi tehdä bataatista? Vain mielikuvitus on rajana leivonnassa ja
ruoanlaitossa. Hedelmien ja kasvisten vakiinnuttaminen päivittäiseen
ruokavalioon vaatii ruoan hyvän maun eli laadukkaat raaka-aineet ja maukkaat
mausteet. (Ruutti, 2012)
Maittavan
aamiaisen jälkeen pohdittiin omia ravitsemustottumuksia ja nostettiin esille
tärkeimpiä muutoskohteita. Keskustelussa nousi esille herkkujen runsas syönti.
Koulupäivän jälkeen tekee mieli palkita itsensä suklaapatukalla.
Nykykulttuurimme on muotoutunut sellaiseksi, että valtaosa toiminnastamme ja
tunteistamme lomittuu syömisen ympärille. (Silvola 2010) Hyvä ruoka ja juoma
tuottavat tunnetusti mielihyvää sekä tuottavat meille energiaa, mutta missä
kulkee kohtuus? Riskiläiset nostivat esille myös huolensa valtavista määristä
sokeria, joita lapset nykyään saavat. Tämän seuraukset ovat jo näkyvissä, sillä
yhä nuoremmat sairastuvat tyypin II diabetekseen. Yleisin makeahimon laukaisija
on epätasaisesti heittelehtivä verensokeritaso. Jos syömme ”väärin”
verensokerimme heittelehtii päivänmittaan. (Silvola 2010)
Keskustelimme
tiimimme kanssa myös erikoisruokavalioiden sisällöistä sekä niiden
aiheuttamista mahdollisista rajoitteista tai ongelmista päivittäisen ruokailun
suunnittelussa ja toteutuksessa. Kasvisruokavaliota syynätessämme keskeiseksi
ajatukseksi nousi ajatus siitä, että ruokavalion toteutus lautasmallin mukaan
on todellisuudessa suhteellisen helppoa ilman eläinperäistäkin ravintoa.
Keskustelimme myös keliakiaa sairastavan ruokavaliosta, samoin kuin jo aiemmin
mainitusta diabeetikon ruokavaliosta. Ateriarytmin säilytys tuntui olevan monelle
ongelma, ja tämä on myös esimerkiksi painonhallinnan kannalta yksi
merkittävimmistä tekijöistä ruokavaliota suunnitellessa. Annoskoon pienenä
pitäminen on tärkeää: tällöin on mahdollista syödä useammin ja aineenvaihdunta
pysyy tasaisempana. (Ropponen & Tamminen 2007)
Omakohtaisten
kokemusten jakaminen ja ruokailutottumuksista avoimesti keskusteleminen oli
hyvä ja rento aloitus päivään, ja moni meistä sai uusia ideoita ja puhtia
terveellisemmän ruokavalion toteuttamiseen arkipäivinä. Treenien päättyessä oli
nyyttäripöytä syöty tyhjäksi ja mieli hyvä: näillä eväillä on hyvä jatkaa
eteenpäin.
Lähteet:
Tamminen
Juhani & Ropponen Jukka. 10 askelta elämäsi kuntoon. Jyväskylä. Gummerrus
Kustannus Oy. 2008.
Ruutti
Marja. Oikeaa ravintoa minulle. Porvoo. Gummerrus Kustannus Oy. 2012
Silvola
Kari. Joka karkkia säästää se lastaan rakastaa. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Tammi. 2010
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti