Puhtia päivään aamupalasta

Risk!- tiimin ravitsemusaiheiset treenit alkoivat aamupalalla. Kukin reipas riskiläinen toi mukanaan naposteltavaa nyyttäreihin. Ennakkotehtävän mukaan opiskelijan tuli myös tehdä taustatyötä valitsemastaan ruuasta ja kyetä perustelemaan sen kuuluvuus osana ihmisen monipuolista ja terveellistä ruokavaliota.

Risk!:n aamupalapöytä oli sangen kirjava, sisältäen erilaisia hedelmiä, vihanneksia ja terveellisiä naposteluherkkuja.  Tutuksi tulivat mm. avokadon, omenan, basilikan, erilaisten pähkinöiden ja kuivattujen hedelmien terveyshyödyt, ja uusia ideoita ja reseptejäkin vaihdeltiin aamupalahetken lomassa. Tiesitkö sinä, että maukkaan ja terveellisen piirakkapohjan voi tehdä bataatista? Vain mielikuvitus on rajana leivonnassa ja ruoanlaitossa. Hedelmien ja kasvisten vakiinnuttaminen päivittäiseen ruokavalioon vaatii ruoan hyvän maun eli laadukkaat raaka-aineet ja maukkaat mausteet. (Ruutti, 2012)

Maittavan aamiaisen jälkeen pohdittiin omia ravitsemustottumuksia ja nostettiin esille tärkeimpiä muutoskohteita. Keskustelussa nousi esille herkkujen runsas syönti. Koulupäivän jälkeen tekee mieli palkita itsensä suklaapatukalla. Nykykulttuurimme on muotoutunut sellaiseksi, että valtaosa toiminnastamme ja tunteistamme lomittuu syömisen ympärille. (Silvola 2010) Hyvä ruoka ja juoma tuottavat tunnetusti mielihyvää sekä tuottavat meille energiaa, mutta missä kulkee kohtuus? Riskiläiset nostivat esille myös huolensa valtavista määristä sokeria, joita lapset nykyään saavat. Tämän seuraukset ovat jo näkyvissä, sillä yhä nuoremmat sairastuvat tyypin II diabetekseen. Yleisin makeahimon laukaisija on epätasaisesti heittelehtivä verensokeritaso. Jos syömme ”väärin” verensokerimme heittelehtii päivänmittaan. (Silvola 2010)

Keskustelimme tiimimme kanssa myös erikoisruokavalioiden sisällöistä sekä niiden aiheuttamista mahdollisista rajoitteista tai ongelmista päivittäisen ruokailun suunnittelussa ja toteutuksessa. Kasvisruokavaliota syynätessämme keskeiseksi ajatukseksi nousi ajatus siitä, että ruokavalion toteutus lautasmallin mukaan on todellisuudessa suhteellisen helppoa ilman eläinperäistäkin ravintoa. Keskustelimme myös keliakiaa sairastavan ruokavaliosta, samoin kuin jo aiemmin mainitusta diabeetikon ruokavaliosta.  Ateriarytmin säilytys tuntui olevan monelle ongelma, ja tämä on myös esimerkiksi painonhallinnan kannalta yksi merkittävimmistä tekijöistä ruokavaliota suunnitellessa. Annoskoon pienenä pitäminen on tärkeää: tällöin on mahdollista syödä useammin ja aineenvaihdunta pysyy tasaisempana. (Ropponen & Tamminen 2007)

Omakohtaisten kokemusten jakaminen ja ruokailutottumuksista avoimesti keskusteleminen oli hyvä ja rento aloitus päivään, ja moni meistä sai uusia ideoita ja puhtia terveellisemmän ruokavalion toteuttamiseen arkipäivinä. Treenien päättyessä oli nyyttäripöytä syöty tyhjäksi ja mieli hyvä: näillä eväillä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Lähteet:

Tamminen Juhani & Ropponen Jukka. 10 askelta elämäsi kuntoon. Jyväskylä. Gummerrus Kustannus Oy. 2008.

Ruutti Marja. Oikeaa ravintoa minulle. Porvoo. Gummerrus Kustannus Oy. 2012

Silvola Kari. Joka karkkia säästää se lastaan rakastaa. Helsinki.  Kustannusosakeyhtiö Tammi. 2010